"Pannaan tulelle niin paljon maitoa kuin halutaan, ja sen ruvettua kiehumaan vispilöidään sen verran jauhennettua suklaata, että keitos tulee joksikin sakeaksi ja kohtalaisen ruskeaksi; mutta vispilöimistä täytyy pitkittää, siksi kuin suklaa on taas ruvennut hyvästi kiehumaan, jolloin se on valmis. Sokeria pannaan maun mukaan, taikka myös annetaan eteen pantaissa sokerijauhetta sekaan riputeltavaksi. Sopii käyttää ettäkin maidon asemesta taikka puoleksi kumpaakin."
Koska Kokki-Kirjassa ei mainittu mitään sen tarkempaa maidon ja kaakaon suhteesta, lunttasin kaakaopaketin kyljestä apuja.
Suklaa eli vanhan ajan kaakao
3 dl maitoa
3-5 tl tummaa kaakaojauhetta
3-5 tl sokeria
Kiehauta maito ahkerasti hämmentäen - maito palaa herkästi pohjaan! Siivilöi kaakaojauhe joukkoon, kiehauta uudestaan (taas vispilä heiluen) ja mausta sokerilla.
Itse laitoin kolmeen desilitraan maitoa 3 tl kaakojauhetta ja 3 tl sokeria + 1 tl vaniljasokeria, mutta makua olisi saanut olla ehkä hiukan enemmän. Seuraavalla kerralla siis enemmän molempia. Kuten Kokki-Kirjan ohjeessa sanotaan, osan maidosta voi halutessaan korvata vedellä, mutta itse herkkusuuna korvaisin osan maidosta mieluummin kermalla - ainakin talvisena iltana kun on kylmää ja pimeää, ja kaipaa jotakin lohduketta. Ja kuten kaikenlaisessa kokkauksessa ja leivonnassa, myös kaakaon teossa käyttäisin mahdollisimman rasvaista (ts. punaista) maitoa, mikäli sitä sattuu jääkaapissa olemaan; mitä rasvattomampaa maito on, sitä varmimmin saat rapata sitä kattilan pohjasta myöhemmin. Sitäpaitsi, punainen maito on myös paremman makuista, eikö vain?
Annan köökissä ei rasvaa, suolaa eikä sokeria säästellä; ruuanlaittofilosofiani ytimessä on nimittäin ajatus, jonka mukaan laatu korvaa määrän, eikä mautonta ruokaa hyövää tehdä (joskin toisinaan sitä on pakko syödä henkensä pitimiksi.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti