"Uusi ja välttämätöin Kokki-Kirja maalle ja kaupungille, mutta erittäinkin Neito-naisille ja nuorille emännille" (Oulu, 1873) on ensimmäisiä suomen kielellä julkaistuja keittokirjoja. Alkuperäinen kappale pelastettiin Raahen museoon 1950-luvulla erään paikallisen pihamakasiinin vintiltä, ja sittemmin museo on julkaissut siitä uusitun painoksen. Kokki-Kirja sisältää 350 keittäjä Anna Bergströmin laatimaa ruokaohjetta, jotka kertovat entisaikojen monipuolisesta ruokakulttuurista maassamme. Vaikka olosuhteet olivat tuolloin kokille nykymittapuun mukaan varsin haasteelliset (ei sähköä, ei juoksevaa vettä, ei jääkaappia ja pakastinta, ei eineksiä eikä puolivalmisteita, ei lentokoneita kuljettamassa kaiken maailman raaka-aineita paikasta toiseen), syötiin meilläpäin selvästi muutakin kuin tuppipottuja ja silakoita.
Kokki-Kirjan esipuheen mukaan teoksen laatija, "keittäjä Anna Bergström" saattoi todellisuudessa olla salanimi, jonka taakse kätkeytyi I.G. Stenman -niminen, muitakin keittokirjoja julkaissut kirjantekijä suomentajineen. Esipuheen kirjoittajat katsovat Kokki-Kirjassa olevan selkeitä vaikutteita aikansa suosituimmista keittokirjoista, erityisesti tukholmalaisen ravintoloitsijan Gustava Björklundin Kokbok'ista (1847). Sen suomenkielinen painos Kokkikirja julkaistiin Turussa vuonna 1849. Toisaalta Kokki-Kirjan suomen kielessä on selvästi nähtävissä vaikutteita ennen vanhaan Oulun ja Raahen seudulla puhutusta murteesta, "meijän kylän kielestä". Onkin todennäköistä, että teoksen laatija tai suomentaja, olipahan hän sitten keittäjä Anna Bergström tai joku muu, on ollut kotoisin näiltä seuduilta, ja ollut siten perillä alueen ruokakulttuurin ominaispiirteistä.
Kokki-Kirjassa on yllättävän paljon erilaisia ruokalajeja, joiden teossa ei säästelty aikaa eikä vaivaa. Esimerkiksi erilaisten putinkien eli vanukkaiden reseptejä on toistakymmentä. Toisaalta monet ruokaohjeista ovat varsin yksinkertaisia; helppoa ja nopeaa arkiruokaa. Vaikka esivanhempiemme ruokakulttuuria leimasi paikallisuus, myös ulkomaiset vaikutteet ovat selvästi nähtävissä. Ja mikäs ihme tuo nyt onkaan; Raahessa ja muissa länsirannikon suurissa satamakaupungeissa oltiin 1800-luvulla todellisia kosmopoliitteja. Purjelaivojen mukana meille kulkeutuivat paitsi uudet reseptit, myös erikoiset raaka-aineet ja mausteet. Sitruuna, appelsiini, pippuri, kaneli, muskotti ja inkivääri, samoin kuin franskan viini ja Englannin sinappi kuuluivat Kokki-Kirjan keittäjän vakiovarusteisiin. Sokeria, suolaa, voita ja kermaa on käytetty avokätisesti; toisaalta entisajan kokki on pyrkinyt hyödyntämään raaka-aineensa tarkasti, eikä mitään käyttökelpoista ole haaskattu menemään.
Kokki-Kirja on nimensä mukaisesti opas oman aikansa aloitteleville keittäjille, "Neito-naisille ja nuorille emännille"; siinä annetaan runsaasti ohjeita esimerkiksi ruoka-aineiden säilytykseen liittyen. Myös sellaiset perustaidot kuin kananmunien keittäminen ja kaakaon valmistus käydään suurpiirteisesti läpi. Teoksen kirjoittaja olettaa kuitenkin kohdeyleisönsä hallitsevan jo melkoisesti erilaisia keittiötaitoja, kuten vaikkapa ravinnoksi valmistettavien eläinten ja kalojen käsittelyä. Kokki-Kirja ei siis ole nykykokkaajalle välttämättä mikään piece of cake, vaikka uusintapainoksen takakannessa vakuutetaankin kirjan ruokaohjeiden olevan "selkeät ja jokaisen toteutettavissa olevat".
Blogini jalona tarkoituksena on elvyttää kotimaisen ruokakulttuurimme ja erityisesti raahelaisen keittotaidon perinteiden tuntemusta kokeilemalla mahdollisimman useaa Kokki-Kirjan resepteistä. Projekti on haasteellinen, sillä köökissä ja sen liepeillä on moni asia muuttunut sitten vuoden 1873. Toisaalta olen innoissani, sillä uskon oppivani keittäjä Anna B:ltä yhtä sun toista ruoanlaitosta; niinhän sitä sanotaan, että vanha keino on parempi kuin pussillinen uusia. Sitäpaitsi, nykyisin kuka vain osaa valmistaa pitsaa, pastaa, tapaksia, tortilloja, macaronsseja, chili con carnea sun muuta etnoruokaa - mutta kuka osaa enää valmistaa kotiseutunsa perinteisiä ruokalajeja?
Jos kiinnostuit Kokki-Kirjasta, löydät siitä lisätietoa Raahen museon nettisivuilta osoitteesta www.raahenmuseo.fi. Myös Raahen matkailuoppaiden sekä KirjastoVirman sivuilta löytyy hauskaa ja hyödyllistä tietoa aiheeseen liittyen (ks. linkit).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti