Isomummuni Hiljan päivälliskutsuilla tarjottiin yleensä jälkiruuaksi marja-, luumu- tai sekahedelmäkiisseliä kermavaahdon kera. Ennen vanhaan erilaiset marja- ja hedelmäkeitot eli kräämit olivatkin suosittu juhlajälkiruoka, ja ne oli tapana tarjoilla kylmänä, kermavaahdolla koristeltuna.
Tänään keitin riisipuuron lisukkeeksi pakastetyrneistä Marja-Kräämiä, tuttavallisemmin tyrnimarjakiisseliä. Tiedättehän tyrnin, rannikkoseuduilla kasvavan heleänoranssin C-vitamiinipommin. Ah, mikä väri, tuoksu ja paikallisuus! Eikä maussakaan ollut valittamista.
Kokki-Kirjan ohjeessa neuvotaan seuraavaa:
"Viinamarjain, mustikoiden sekä muiden hapanten marjain nesteeseen pannaan vähän vettä ja sokeria maistin mukaan; pannaan tulelle kiehahtamaan vähäisen kaneelin ja sitruuni-kuoren kanssa; sitten lioitetaan vähän potaati-jauhoja vedessä ja vispilöidään kiehuvaan nesteeseen, niin että siitä tulee kohtalaisen sakeata, sekä vispilöidään niin vireästi, ettei se pääse paakkuilemaan. Kräämi, astiaan pantuna, reunustetaan kermavaahdulla ja syödään kylmänä tuoreen kerman kanssa."
Ja näin Annan köökissä:
Tyrnimarjakiisseli
1 litra vettä
noin 4 dl tyrnejä pakasteesta
2 dl sokeria
1 tl jauhettua kanelia
1 tl raastettua sitruunan kuorta
1 dl vettä
4 rkl perunajauhoja
Kuumenna vesi kiehuvaksi, lisää jäiset tyrnit, sokeri ja mausteet. Keitä kunnes tyrnit ovat sulaneet, ja vesi on saanut väriä ja makua.
Ota kattila liedeltä, ja paseeraa keitos toiseen astiaan siivilää ja lusikkaa apuna käyttäen (eli painele keitos siivilän läpi toiseen kippoon); näin kiisseliin ei jää siemeniä eikä kuoria, ja saat tasaisen kauniin lopputuloksen. Tarkista maku. Kaada keitos takaisin kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Sekoita perunajauhot desilitraan kylmää vettä. Ota kattila liedeltä; kaada perunajauhovesi keitokseen ohuena nauhana vireästi vispilöiden. Siirrä kattila takaisin liedelle, ja anna pulpahtaa. Älä kuitenkaan keitä enää tässä vaiheessa. Kaada valmis kiisseli tarjoiluastiaan, ja ripottele pinnalle sokeria (näin kiisselin pinnalle ei muodostu kuorta).
Riisipuuron kanssa tyrnikräämini toimi aivan loistavasti. Myös haaleana, kermavaahtonokareen kanssa tarjoiltuna se vei kielen mennessään. Mainio jälkiruoka vaikkapa kesähäihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti